Hoitajat, jotka kohtaavat ja hoitavat urologisia ja toistokatetrointiohjaukseen tulevia potilaita, ovat ohjaustilanteissa varmastikin kuulleet potilailtaan monenlaisia kysymyksiä. Uroterapeutti Mira Inkinen toimii Lahden kotihoidon kotiutusyksikössä ja ohjaa toistokatetrointeja asiakkaiden kotona. Ohjaustilanteissa hän on huomannut, että monia asiakkaita pohdituttavat samat toistokatetrointiin liittyvät kysymykset. Tässä blogiartikkelissa Inkinen vastaa näihin pohdintoihin ja kysymyksiin.
1- Voiko katetrin työntää liian syvälle? Miten syvälle työnnän katetrin?
Miehen virtsaputki on noin 20-27 cm pitkä, ja virtsaputkessa on kaksi ns. mutkakohtaa ennen virtsarakkoa. Naisen virtsaputki on vastaavasti 3-5-senttinen lyhyt putki. Katetri työnnetään niin pitkälle virtsaputkeen, että katetrin päästä alkaa tulla virtsaa. Katetrin pituus on suunniteltu anatomian mukaisesti erikseen miehille ja naisille, joten katetria ei voi työntää liian syvälle.
2- Miksi pitää katetroida useasti?
Katetrointiväli määritellään yksilöllisesti hoitavan hoitajan kanssa. Katetrointitiheys määrittyy siitä, tyhjeneekö virtsarakko osittain myös virtsaamalla vai tyhjeneekö rakko vain katetroimalla. Katetrointikertoihin vaikuttaa myös kerralla katetroitava virtsamäärä. Katetroitava virtsamäärä ei saisi toistuvasti ylittää 500 millilitraa. Tällöin katetrointeja tarvitsee tehdä useammin. Virtsarakko on säiliö, jonka täytyy tyhjentyä säännöllisesti.
3- Sattuuko katetrointi?
Katetrointi ei ole pääsääntöisesti kivuliasta. Oikeanlaisella katetrilla katetrointi onnistuu hyvin ja kivutta. Jos katetrointi on kivuliasta, ota yhteyttä hoitavaan tahoon.
4- Onko katetrointi osa elämääni tästä alkaen aina?
Joihinkin sairauksiin tai vammoihin voi liittyä virtsarakon tyhjenemisen häiriö, jota ei voi hoitaa lääkkeillä tai toimenpiteillä. Tällöin toistokatetrointi on turvallisin muoto huolehtia rakon säännöllisestä tyhjenemisestä.
5- Miten saan katetrit itselleni?
Katetroinnin ohjannut terveydenhuollon ammattilainen tekee hoitotarvikejakelulähetteen ja katetrit saa oman kunnan hoitotarvikejakelun kautta
6- Olen kuullut, että on erilaisia katetreja. Miksi niitä on erilaisia, valitaanko tuote iän mukaan?
Katetrin valintaan liittyy usein monta tekijää. Tärkeimpänä se, kuka katetroi ja että katetrin käsittely sekä rakkoon vieminen onnistuu esteettä ja hyvin. Miten katetrin valmistelu ja käsittely onnistuu? Tarvitseeko katetrointiin lisäksi vielä jotain apuvälineitä (peili, jalkojen levitin)? Katetri valitaan usein yhdessä katetroivan henkilön kanssa, jotta katetrointi tulisi osaksi päivärutiinia ja mahdollistaisi mahdollisimman normaalin elämän.
7- Aiheuttaako katetrointi infektioita?
Toistokatetrointi altistaa aina virtsatieinfektioille. Tärkeintä on huolehtia huolellisesta hygienisesta toiminnasta, säännöllisestä ja riittävästä nesteensaannista sekä säännöllisestä virstarakon tyhjenemisestä.
8- Voinko rikkoa virtsaputkessa jotain?
Oikeanlainen katetri kulkee virtsaputkessa esteettä virtsarakkoon saakka. Jos katetroitaessa ”tökkää” johonkin, katetria ei saa työntää väkisin. Tällöin suositellaan kokeiltavaksi katetria, jossa on mahdollisesti erilainen katetrin kärki (esim. pisarakärkinen katetri). Suurentunut eturauhanen voi ahtauttaa virtsaputkea, mutta oikeanlaisella katetrinkärjellä katetri liukuu ahtaasta kohdasta rakkoon saakka.
9- Kuka voi katetroida?
Katetroinnin voi tehdä itse, avustaja, läheinen tai hoitaja. Terveydenhuollon ammattilainen voi ohjata katetroinnin sitä tekevälle.
10- Tarvitseeko toistokatetroida steriilisti?
Ei, THL:n ja Käypä Hoito -suositusten mukaan steriilit ja puhtaat tekniikat ovat infektioiden kannalta samanveroisia.
Lataa naisten toistokatetrointioppaat suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi
Lataa miesten toistokatetrointioppaat suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi